Elämää Varapäreessä

Tämän vuoden mielenterveysviikon aiheena on “mielekäs tulevaisuus”. Mielekäs, turvallinen, ja kaikin tavoin hyvä yhteinen tulevaisuutemme onkin jotain, mitä erityisesti moni mielenterveydestä kiinnostunut ihminen on kyseenalaistanut tänä syksynä. Hallituksen tulevat mielenterveysjärjestöjen leikkaukset puhuttelevat monia. Tilanne on siis tämä: Valtion hallitus aikoo leikata Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) avustuksista 79,5 miljoonaa euroa ensi vuonna, ja leikkaukset tulevat jatkumaan vielä sen jälkeen ainakin vuoteen 2027 asti ( 1 ). STEA rahoittaa muun muassa mielenterveysjärjestöjä, joiden tehtävä on esimerkiksi järjestää mielenterveyttä edistävää, ja mielenterveysongelmia ehkäisevää toimintaa. Eniten leikataan isoimpien avustusmäärien saajilta ( 2 ), ja näitä ovat muun muassa MIELI ry, joka on ilmoittanut menettävänsä ensi vuonna näillä näkymin 450 000 euroa ( 3 ). Mielenterveyden keskusliitto (MTKL) taas on ilmoittanut menettävänsä noin 346 000 euroa ( 4 ). ...

Meillä on käynnistyi Mä en kiusaa – viikko 7.–11.10., siihen sisältyy erilaisia tapoja tuoda esille kiusaamiseen liittyviä aiheita ja puhua myös siitä, miten kiusaaminen vaikuttaa mielenterveyteen, joten sain kiusaamiseen liittyvän blogitekstin eräältä henkilöltä, hän kertoo tekstissä omakohtaisesta kokemuksestaan kiusatuksi tulemisesta, sekä siitä millaiset jäljet kiusaaminen voi jättää ja kuinka pitkälle kiusaamisen vaikutukset tulevat elämässä mukana. Mutta, myös siitä miten lopulta oikeanlaisen avun ja tuen kanssa asiat helpottavat. “Minä olen yksi koulukiusaamisen uhreista, tai entinen sellainen. Nykyään kun olen jo lähes kolmekymmentävuotias ja peruskoulu ajat ovat onneksi jo ohitse. Koulukiusaaminen on sana, jolla vähätellään joka ikisen uhrin tuskaa ja vuosienkin jälkeistä kipua. Sana, jolla yritämme yhä edelleen pyyhkiä maton alle kiusaajan tekoja. Jos aikuinen ihminen systemaattisesti hakkaisi (työ)kaveriaan, haukkuisi, syrjisi, pilkkaisi ja väheksyisi tai muuten satuttai...

Moi, olen Riina, uusi apuohjaaja. Aloitin 1.7.2024 vuoden sopimuksen Varapäreellä Paikka-auki -avustuksen kautta, ja ajattelin esitellä itseni. Olen Kiuruvedellä syntynyt, Pyhäjärvellä kasvanut ja Kiuruvedelle takaisin muuttanut 24 vuotias. Ennen Kiuruvedelle paluuta asustelin Kajaanissa, kun opiskelin siellä mediapalvelujen toteuttajaksi. Sitä ennen, yläasteen jälkeen asustelin Kuopiossa opiskellen kuva-artesaaniksi Siilinjärvellä. Olen siis taiteilija, jonka media-ala vei mennessään, kun sain opiskella sitä jo jonkin verran ensimmäistä tutkintoa hankkiessa. Päädyinkin hakemaan Varapäreelle siksi, kun tänne kaivattiin media-alan osaamista (ja tietenkin myös siksi, kun mielenterveysasiat kiinnostavat). Kuvataiteen taidot tulevat tää llä myös todella hyödyllisiksi, mikä on ihanaa vaihtelua siihen, mihin olen viime aikoina tottunut. Harrastuksiini kuuluu muun muassa piirtäminen, leikekirjailu, tanssi, videopelien peluu, musiikin kuuntelu ja mietiskely. Näiden lisäksi olen kiinnostunut ym...

  Varapäreellä on vuosien aikana ollut monta työntekijää paikka auki – rahoituksella töissä. Paikka auki on tarkoitettu joko alle 30-vuotiaan nuoren tai osatyökykyisen ilman ikärajausta työllistämiseen pääsääntöisesti vuodeksi, poikkeuksena on oppisopimuskoulutus, jolloin rahoitusta on mahdollista saada opintojen ajaksi. Nykyiset työntekijämme Titta ja Inka kertovat omista ajatuksistaan ja kokemuksistaan tässä blogissa.   Esimerkiksi tältä työskentely Varapäreellä on näyttänyt kuvina Titta Vuonna 2021 minulle tuli puhelu Varapäreen silloiselta toiminnanjohtajalta Johanna Kainulaiselta. Varapäreellä olisi paikka auki ja hän halusi tarjota sitä minulle. Olimme tavanneet muutama vuosi aikaisemmin, kun Johanna tuli töihin Omat avaimet toimintaan, jossa toimin kokemusasiantuntijana. Voisinkin ajatella, että Paikka auki rahoitus oli luonnollinen jatkopolku tielle, jonka olin aloittanut kokemusasiantuntijana. Aluksi minun oli tarkoitus olla Varapäreellä vuosi, mutta pia...

Valitsimme työntekijöiden kesken erilaisia teemaviikkoja sopien maaliskuun aiheeseen. Perinneruuat ovat kävijöiden kesken suosittuja ja erityisesti mykyrokkaa oli paljon toivottu, joten tämä teema oli varma valinta. Kyseiseen viikkoon kuului makaronilaatikko, yhdessä tehdyt karjalanpiirakat perunavellin kera, hernekeitto, jonka tein ensimmäisen kerran alusta asti. Sekä se mykyrokka, joka tilattiin valmiina Palopaikalta. Brunssilla oli perjantaina tarjolla perinteistä puolukka vispipuuroa ja ruisleipää sillin kera. Millaisia muistoja sinulle herää näistä ruuista? Varapäreellä kävimme kävijöiden kanssa useamman keskustelun näistä herkuista tai toisten inhokeista. Lempiruokaviikosta teimme hauskan visan kävijöille, työntekijät ja keittiöapulainen olivat salassa suunnitelleet ruokalistan omista lempiruuista. Viikkoon kuului lämpimiä leipiä brunssilla, kana-kookoskeittoa ja jälkiruokana croissant, avokadopastaa ja suklaakiisseli, ohrapuuroa ja mansikkarahka sekä lasagnetta ja jälkkärinä vis...

  Saimme eräältä perheen isältä heidän perheen tarinan kiusaamisesta ja siitä, kuinka se vaikutti etenkin kiusattuun lapseen, sekä heidän koko perheeseen. Tämä on kertomus siitä, miten kiusaaminen lapsuudessa vaikuttaa vielä useamman vuoden jälkeenkin, mutta myös siitä  miten on kuitenkin toivoa selvitä rankoistakin kokemuksista. ”Hei kaikille!  Ajattelin jakaa myös meidän perheen tarinan teille. Meidän poikaa kiusattiin ala-asteella tosi paljon ja kuten usein näissä tapauksissa käy, niin kiusatun on vaihdettava koulua. Tästä oli myös juttua Iltalehden sivuilla: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201804132200877194 . Kokemus oli rankka meille kaikille ja tietysti varsinkin pojalle. Vuosien jälkeen tämä kumpusi minulle musiikin kautta, eli tein aiheesta laulun/lyriikkavideon ja se löytyy tästä: Varmasti moni löytää tästä itsensä ja luo toivoa, että voi selvitä rankoistakin kokemuksista, niin olen itsekin selvinnyt, kuten myös poikani. Toisten tuki ja apu on täs...

  Turvallinen arki   Mitä tarkoittaa turvallinen arki? Turvallinen arki on hyvin hankala määritellä, koska jokainen kokee turvallisuuden eritavoin, kuin toinen. Turvallisuuden kokeminen on yksi arjen perustarpeistamme ja osa meidän hyvinvointiamme. Turvallisuus ulottuu lähes kaikille elämän osa-alueillemme. Omilla valinnoillamme voimme vaikuttaa myös siihen, kuinka turvallinen arkemme on itselle ja kanssaeläjille. Turvallisuutta voi tuoda arkeen omat yksilölliset rutiinit, mielekkäät tekemiset, ympärillä olevat henkilöt ja palvelut sekä elinympäristö (esim. Paloturvallisuus, siisteys, esteettömyys jne.), jossa asumme. Yksilön näkökulmasta turvallisuus muodostuu usein myös siihen liitetyn tunnekokemuksen kautta. Turvallisuus on kuitenkin ennen muuta tunne, eikä mikään viranomainen tai tukku suojelevia lakeja voi yksinään luoda turvallisuuden tunnetta. Turvallisuuden tunne syntyy oman elämän hallinnasta, merkityksellisestä tekemisestä, vaikutusmahdollisuuksist...