Musiikki on universaalikieli, jota meistä jokainen osaa. Kuuntelet niin sydän ja sielu hoitaa loput.
”Kirjoitan, seiniin autiotalojen, kirjoitan kuinka sinua tarvitsen, Kirjoitan rappukäytävviin yksinäisten. Kirjoitan, kirjoitan, kirjoitan.” Kirjoitan -Dingo Olen aloittanut tämän tekstin kirjoittamisen kymmeniä kertoja ja yhtä monta kertaa olen painanut deleteä. Voisin puhua musiikin voimaannuttavasta vaikutuksesta vaikka kuinka kauan, mutta nyt en meinaa saada aikaan riviäkään näppäimistöltä. Ihminen, joka ei osaa soittaa kuin suutaan ja laulaa nuotin vierestä, koittaa nyt pukea sanoiksi sen mitä musiikki voi antaa sitä sujuvasti kuuntelevalle. Kerronko, kuinka Hassisenkoneen ”Reippaina käymme rekkain alle” oli pienen pojan lempibiisi, koska siinä laulettiin rekoista? Kerronko rakkauslauluista, joita kuunnellessa itkettiin räkäposkella ensimmäiset (eikä taatusti viimeiset) sydänsurut? Kerronko ne kaikista parhaat bilebiisit vuosituhannen vaihteesta, kun opiskelijaelämää kulutettiin koulunpenkkiä mieluummin tanssilattialla? (ja kuinka samat biisit saavat jalk