Elämää Varapäreessä

Tämän vuoden teemana opiskelijoiden mielenterveyspäivässä oli myötätunto. Tästä innostuneena ajattelin kirjoittaa vielä blogitekstin koska myötätunto, niin toisia kuin itseään kohtaan, voi olla hyvinkin haastavaa ja jokaisen olisi hyvä pysähtyä hieman miettimään asiaa tarkemmin omalta kohdalta. Myötätuntohan on tiivistetysti lempeyttä ja halua edistää hyvää, niin itseään kohtaan kuin toisiaan kohtaan. Joskus myötätunnon osoittaminen toisille on helpompaa kuin itselle. Ja niinhän sitä monesti sanotaan, että älä tee niin kuin minä teen vaan tee niin kuin minä sanon. Ainakin omalla kohdalla tämä pitää paikkansa ja ajattelin jakaa nyt omakohtaisia ajatuksia tarkemmin ja syvemmin. Mitä itselle siis myötätunto tarkoittaa tai ehkä enemmänkin pitäisi sanoa, että millä tavalla se näkyy minussa, minun arjessa, minun työssä. Ensinnäkin omaa minuutta, omaa itseään, persoona ei voi tälläisessä työssä sivuuttaa. Se on osa työtä ja työn tekemistä. Työtä tehdään sydämellä, omalla halulla ja itsensä ka

Tällä viikolla vietämme tärkeää päivää. Nimittäin 13.4. vietämme opiskelijoiden mielenterveyspäivää ja asian tiimoilta kampanjoidaan koko viikon ajan. Lisää tietoja teemasta ja kampanjasta löydät Nyyti ry:n sivuilta , joka kampanjaa järjestää. Vuoden  teemana on myötätunto #aivanhyvä. Teemalla halutaan opiskelijoita herätellä miettimään minkälainen opiskelu on itselle riittävän hyvä, pitääkö aina olla kaikki tiptop ja paras kaikessa, mitä opiskelulta itse haluaa ja välillä muistaa olla itselleen kuin myös toisille armollinen ja myötätuntoinen. Korona pandemian myötä opiskeluissakin tapahtui melkoinen digiloikka ja opiskelut siirtyivät pitkälti etänä tapahtuvaksi, joissakin alueilla etä opiskelu oli kuitenkin lyhyt kestoista ja toisilla alueilla tätä jatkui todella pitkään. Etä opiskelu lisäsi kuitenkin selvästi opiskelijoiden pahoinvointia esimerkiksi ahdistuneisuus ja masentuneisuus lisääntyivät. Opiskelijoiden hyvinvointia on erityisesti tutkittu ammattikorkeakoulun ja yliopiston opi

                                                Heippa! Täällä teille esittäytyy paljasjalkainen kiuruvetinen, (välillä muuallakin savossa pyörähtänyt, mutta aina lopulta kotiseudulle haikaillut ja nyt tänne tiukasti jämähtänyt ) Matinniemen Elina! Aloitin maanantaina 4.4.22 työt täällä varapäreessä paikka auki-avustuksella. Työnkuvaani kuuluu erityisesti nuorten apu- ja vertaisohjaajana toiminen sekä viestintä somen puolella, mutta olen myös mukana talon arjessa muutenkin.  Voisin kertoa hieman enemmän itsestäni, niin saatte vähän selkoa millainen immeinen olen! Täytin tänään 29-vuotta ja olen kahden lapsen äiti.  Luonteeltani olen iloinen ja sosiaalinen, vaikka alkuun hieman tarkkaileva.  Ajoittain myös vähän hömelö luonne, mutta hyvällä tavalla :)  Olen aina tiennyt olevani hieman erilainen kuin muut, en ole pärjännyt koulussa, ihmissuhteissa tai  opinnoissa samalla tavalla kuin muut ikäiseni. Olen yrittänyt opiskella moneen otteeseen vailla minkäänlaista suuntaa.  Viime joulukuussa