Tekstit

Taideen merkitys toipumisessa

Kuva
 Kuinka voi kertoa omasta pahasta olosta muille, jos siihen ei löydä sanoja? Kun sisällä on määrittelemätön paha olo ja möykky, mutta ei osaakkaan kertoa mitään muuta tai mikä painaa. 17-vuotias minä mietin tätä kysymystä paljon. Viimein ympärilläni oli ihmisiä jotka halusi auttaa, mutta huomasin, etten minä osaa ottaa sitä vastaan ja paha oloni lamautti minut täysin. En muista enää miten päädyin käyttämään kappaleiden lyriikoita ja runoja.  Sain sanoja joilla pystyin kertomaan olostani ja tajusin, etten ollut yksin tunteideni kanssa. Sain viimein mahdollisuuden tulla ymmärretyksi.  Niinä aikoina minulle muodistui monta kappaletta hyvin tärkeäksi ja monet niistä ovat sitä edelleen. Ne nostavat edelleen kyyneleet silmiini, mutta nykyään eri syystä kuin ennen. Ne muistuttavat minua siitä mistä kaikesta olen jo selvinnyt. Kun olin aikani käyttänyt niinsanotusti muiden sanoja, aloin uskaltaa hapuilla myös omiani. Aloin kirjoittaa päiväkirjaa ja sitä kautta sain purettua tuntemuksia, joita

Miksi rakastan lukemista? Lukemalla pääsee maailman ääriin ja seikkailuihin!

Kuva
Kirjat ja lukeminen. Mikä olisikaan parempaa ajanvietettä ja rentoutumista!   Harrastuksistani kenties rakkain ja joka on vuosi vuodelta vienyt minut enemmän ja enemmän mukanaan, LUKEMINEN. Ajattelin, että omasta harrastuksesta kertominen sopisi tämän kuukauden teemaamme hyvin eli teemanahan on "taide ja kulttuuri osana meidän hyvinvointia". Kirjallisuus on omasta mielestäni taidetta ja osa myös meidän kulttuuriperintöämme.  Lukemisessa parasta on ehdottomasti se, että kirjojen ja tarinoiden kautta pääsee seikkailemaan eri maailman kolkkiin, tutustumaan eri henkilöihin ja hahmoihin sekä tarinoiden kautta pääsee myös mukaan mielikuvituksen maailmoihin. Monesti kirjojen tapahtumiin pystyy myös samaistumaan, pystyy pohtimaan sitä kautta omaa elämää ja kokemuksia kuin myös yhteiskunnallisia asioita. Itse tykkään kirjoista, jotka ottavat samalla kantaa myös yhteiskunnallisiin epäkohtiin ja nostavat niitä selkeästi ja ytimekkäästi esille. Esimerkiksi naisten ja miesten välinen tasa

Ruudun takaa on helppo huudella- miten nettikiusaamista saisi vähennettyä?

Kuva
Minä kohtasin nettikiusaamista lähes kymmenen vuotta sitten. Esiinnyin televisiossa eräässä reality-sarjassa ja suoraan sanottuna ei käynyt mielessäkään, että sitä kautta saisin niskaani sellaisen määrän paskaa mitä silloin sain. Omasta mielestäni ohjelmasta välittyi viaton hauskanpito, mutta ilmeisesti olemukseni, vaatteeni, kasvoni, vartaloni, hiukseni, eli siis aivan kaikki minussa herätti keskustelupalstalle kommentoineissa lähinnä suunnatonta ärsytystä ja inhoa. Palstalla ruodittiin kaikki ulkonäöstäni puhetyyliini. Kaikki minun elämäntavoistani persoonaani tuomittiin tämän 25 minuutin mittaisen ohjelman perusteella. Ja voin kertoa, ettei tämän alle puolen tunnin aikana kovin syväluotaavaa analyysiä meikäläisestä olisi saanut! Silti vain nämä kiusaajat keskustelivat siitä, millainen ihminen olen ja millainen tulen olemaan. En viitsi kertoa pahimpia kommentteja (sen verran voin kertoa, että ne olivat oksettavia ja pahimmillaan täynnä ilmiselvää naisvihaa), mutta kommenteissa minu

Taiteen ja kulttuurin merkitys hyvinvoinnissani

Kuva
  ” Arvaatko Se on siellä rivien välissä. Kun on aika, kerron sen.” Elina Erholtz Viimeinkin koittaa hetki, kun saamme myydä katsomomme täyteen ympäri Suomen, kiinnittäen kuitenkin huomiota edelleen hyvään käsihygieniaan ja terveenä paikalle tulemiseen. Aihetta en pysty lähestymään mitenkään ilman, että mietin sitä juuri tässä hetkessä, ja miten tärkeänä koen taiteen ja kulttuurin omassa elämässäni. Ja kuinka onnellinen olenkaan juuri nyt, kun viimein voimme kotisohvalta tai eristyksistä olon jälkeen kavuta pikkuhiljaa lavoille, katsomoihin tai reissun päälle ihastelemaan taidetta vähän kauemmaskin. Jäljellä on enää maskit estämässä yhtä tärkeää ilmaisunmuotoa, mutta jättäkäämme se nyt huomiotta. Taide ja kulttuuri, eivät onneksi enää ole saatavilla vain joillekin tietyille ryhmille, vaan keinoja nauttia taiteesta ja kulttuurista on monia. Hienointa onkin, kuinka se on meille jokaiselle niin henkilökohtainen ja oma kokemuksensa, eikä sitä tarvitse arvottaa. Emme voi laittaa tunteita,

Työllä on merkitystä hyvinvointiimme -niin hyvässä kuin pahassa.

Kuva
Työ merkitsee meille jokaiselle jotakin, enemmän tai vähemmän. Toiset pitää todella tärkeänä sitä, että on töissä ja viihtyy työssään, toiselle työssä käyminen voi olla "pakkopullaa" eikä se kiinnosta, joku arvottaa työn kautta itseään ja kenties toisia ihmisiä, joku taas saattaa haaveilla aivan eri työstä missä tällä hetkellä on. Meitä on moneksi. Ja niin kuuluu ollakin. Suomessa arvostetaan työtä ja työn tekemistä. Useinhan me kysymmekin uusilta tuttavuuksilta tai pitkän ajan jälkeen kun tapaa jonkun, että "No missäs sinä olet tällä hetkellä töissä? "Mitäs sinä nykyään teet?" Vaatimaton kysymys, joka sisältää kuitenkin hyvin paljon. Monestikaan emme tule ajatelleeksi, miten vaikeaa tähän kysymykseen vastaaminen voi olla. Koska työ on meillä Suomessa niin suuressa arvossa voi vastaaja ajatella, että työttömyydestä tai "koti-vanhempana" olemista väheksytään ja sitä saatetaan hävetä ilman mitään syytä.  Löysin mielenkiintoisen tutkimuksen, kun lähdin p

Minä osaan!

Kuva
  Minä osaan. Se on lyhyt ja hyvin yksinkertainen lause, mutta yllättävän vaikea sanoa ääneen. Olen kamppaillut paljon oman osaamisen ja sen esiintuomisen kanssa elämäni aikana. Kyse ei ole ollut siitä, etten minä ole osannut, vaan enemmänkin siitä, että olen luullut ja pelännyt etten osaa. Olen kärsinyt huijariajatuksista (ja ajoittain kärsin niistä edelleen) ja pelännyt, että kaikille paljastuu, kuinka huono olen.  Onnistumisiani olen selittänyt itselleni hyvällä tuurilla ja sattumalla. Ja kaiken lisäksi epäonnistumisen pelko on estänyt tekemästä minua asioita, joita olisin halunnut tehdä. Pitkä matka on tultu tähän pisteeseen, jossa nyt olen ja ensimmäinen ja ehkä isoin askel on ollut se, että olen tiedostanut yllä mainitut asiat.  Kun asiat tiedostaa ja ymmärtää, ettei omat ajatukset ole sama kuin fakta, asioille voi tehdä jotain. Minulle on ollut myös tärkeää tutustua itseeni. Mitä minä osaan ja mitä en? Missä olen hyvä? Missä haluaisin kehittyä? Mikä on minulle ominainen

Osaaminen näkyväksi työpaikalla ja kohti onnistumisia!

Kuva
Työ. Työ ja minä.  Työ ja arki. Työ on monen ihmisen oleellinen osa arkea ja elämää. Jo lapsesta saakka meitä aletaan "koulia" työelämää kohti ja pienenä jo mietitään haave ammatteja ja ihannoidaan eri ammattilaisia! Yläkoulussa lähdetään jo sitten tiiviimmällä tahdilla pohdiskelemaan, mitä halutaan isona tehdä ja tehdään jo isoja ratkaisuja tulevaisuuteen kun päätetään mennäkkö ammattikouluun vai lukioon.  Joudumme siis aikaisessa vaiheessa miettimään "Mitä haluan tehdä isona?" Lähtökohtaisesti omaa työelämää, ammattia lähdetään pohtimaan sitä kautta mikä itseään  kiinnostaa ja missä kokee olevansa hyvä. Monesti oman osaamisen ja vahvuuksien pohtiminen tai niiden huomaaminen saattaa olla kuitenkin vaikeaa. Enkä puhu nyt vain nuorista vaan ihan meistä kaikista.  Itsensä kehuminen ja oman osaamisen esille tuominen voidaan kokea vaikeaksi. Ehkäpä se on myös osa meidän kulttuuria, ei saa leveillä liikaa muuten toiset ajattelee, että on ylimielinen. Mutta toisaalta jos