Elämää Varapäreessä

Tervehdys! Minä olen Kärkkäisen Sonja ja teen Kiuruveden kaupungilla töitä erityisliikunnanohjaajana. Varapäre on yksi yhteistyökumppaneistani, jonka kanssa osallistumme yhteisten tapahtumien järjestämiseen ja tiedotan liikuntaryhmistä, joita omassa työssäni ohjaan viikoittain suuren määrän. Parhaan suosion yhteisten kävijöidemme keskuudessa on saaneet Liiku mieli hyväksi – ryhmät, joita ovat liikuntaryhmä, ulkoiluryhmä ja pingisryhmä. Liikuntaryhmä kokoontuu maanantaisin uimahallin alakerrassa Missunsalissa. Yhteisen alkulämmittelyn jälkeen käymme usein vieressä olevalla kuntosalilla, jossa jokainen osallistuja voi omatoimisesti valikoida mitä liikkeitä haluaa tehdä. Ohjaajan läsnä ollessa uusien liikkeiden opettelu on helppoa, kun apua ja opastusta on koko ajan saatavilla. Ryhmässä on tosi mukava ja rento ilmapiiri, kun jokainen voi osallistua tekemiseen omien voimiensa mukaan ja itse liikunnan lisäksi toisten seura ja jutustelu on tärkeässä asemassa. Kuntosalilla käynnin jälkeen e

Meidän jokaisen elämässä on liikunta mukana, toisilla enemmmän, toisilla vähemmän. Liikumme joka päivä jonkin verran ilman että sitä sen kummemmin edes pitää liikuntana. Liikunnaksi lasketaan myös kotitöiden tekeminen tai omalla pihalla puuhastelu. Puhutaan hyötyliikunnasta. Liikunnalla on valtava merkitys meidän kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, ei pelkästään fyysiseen hyvinvointiin vaan myös mielen hyvinvointiin. Jokaisen meistä on tärkeää miettiä liikunnan merkitystä meidän arjessamme ja mitä hyötyjä liikunnasta saa itselleen. Vaihtoehtoja eri liikuntamuotoihin on ja kannattaa rohkeasti kokeilla eri tapoja niin voi löytää itselleen juuri sen parhaimman ja mielekkäimmän tavan liikkua. Ryhmäliikunnan kautta voi löytää uusia ihmisiä elämäänsä ja monesti yhdessä liikkuminen lisää motivaatiota lähteä liikkeelle. Hyvä fyysinen kunto auttaa meitä myös paremmin jaksamaan arjesta ja sitä kautta saa lisää energiaa ja aktiivisuutta elämäänsä. Liikunnan merkitystä osana elämää ei tule missään

  Heippa! Minä olen Titta Stedt. Aloitin maanantaina täällä Varapäreessä uutena apuohjaajana. Voisin tässä tekstissä kertoa hiukan itsestäni.   Minä olen 25-vuotias ja koko ikäni olen asunut Iisalmessa.   Perusluonteeltani minä olen iloinen ja aika luova tyyppi. Pidän tärkeänä arvona muiden auttamista ja mielenterveysasioiden esiin nostaminen on minulle lähellä sydäntä.   Aikaisemmin olen toiminut kokemusasiantuntijana monissa eri organisaatioissa ja päässyt sitä kautta tekemään monenmoisia tehtäviä ja projekteja.   Työllistyminen Paikka auki-ohjelman kautta tänne Varapäreeseen tuntuikin minusta hyvältä ja luonnolliselta jatkolta. Haaveena minulla olisikin opiskella tulevaisuudessa jotain ihmisten auttamiseen ja mielenterveyteen liittyvää. Vapaa-ajalla teen paljon luovia juttuja. Harrastuksiini on oikeastaan aina kuulunut piirtäminen ja maalaaminen, sekä taide ylipäätään. Taide auttaa tasapainottamaan omaa arkea ja toimii minulle ns.”pään nollaajana”. Rakastan myös sisustamis

Käytävällä käy rauhallinen puheensorina, kulman takaa sohvilta kiirii korviin vähän remakampi naurunpyrskähdysten sarja. Opiskelijoita istuu pikku porukoissa siellä ja täällä, sohvilla, penkeillä ja lattioillakin odottamassa seuraavan tunnin alkua. Opiskelijakunnan kahviosta yllättävänä leijuva popcornin tuoksu kantautuu nenään. Yhdestä opiskelijasta pilkistää vain hiustupsu vilttien alta, liekö vapaatunnillaan unessa sohvan nurkassa. Tervehdin vastaantulevaa nuorta, joka ei vastaa katseeseen. Nyt ei ollut se hetki. Seuraavalla käytävänpätkällä on kaksi samalla penkillä istuvaa opiskelijaa, joista kumpikin on kuitenkin syventynyt kännykkäänsä. Avoimen oven luona kuulen opiskelijan kysyvän opettajalta kokeen uusimismahdollisuutta, hän kun ei ollut ollut kurssin päättöpäivänä paikalla. Opiskelija pysäyttää minut keskustellakseen kurssien vähentämisestä, kun voimat alkaa olla lopussa. Semmoista se on, niin lukiolaisten arki ja kuin aika monen meistä muistakin arki. Yhtenä hetkenä ja y