Elämää Varapäreessä

Tunteet. Niin, tunteet kuuluvat meidän jokaisen elämään, joka päivä, joka tunti, joka minuutti ja joka sekuntti. Ne ova läsnä koko ajan. Tunteet tuntuu ja ne saakin tuntua. Tunteet kertoo meille viestiä, ne kertovat meidän syvästäkin tunteista ja tarpeista joita kaipaamme. Tunteet on moninaisia ja joskus ne jopa tuntuu monimutkaisilta. Tunteet kertoo kuitenkin meille paljon kun niitä pysähtyy "kuuntelemaan".  Tunteet on meille tärkeitä, elämä olisi loppuunsa aika tylsää ilman mitään tunteita.. vai mitä olet mieltä? Tunnetaidoista on viime vuosina ryhdytty puhumaan entistä enemmän ja tunnetaitoihin kiinnitetään paljon enemmän huomiota nykypäivänä varhaiskasvatuksessa ja koulu maailmassa. Tunntetaidoista puhutaan jo neuvolassa vanhempien kanssa. Itse kun olin pieni en musita, että tunnetaidoista olisi niinkään puhuttu tai niitä olisi opetettu. Tunnetaitoja opittiin satujen, lastenohjelmien ja sosiaalisten kontaktien kautta (ihan niin kuin edelleenkin). On mahtavaa, että tunneta...

Pohdin pitkään, mistä kirjoittaisin meidän blogiin.. tuntui, ettei oikein runosuoni lähde sykkimään mutta sittenpä älysin, että minullahan on paljon kerrottavaa mitä kaikkea me ollaan Varapäreessä tehty ja mitä meillä on tulossa tämän heinäkuun aikana. Kovasti suunnittelemme jo syksyn toimintoja ja loppu vuotta. Elo- ja syyskuu on monelta osalta todella kiireisiä kuukausia varsinkin paperitöiden suhteen joten niitäkin on hyvä aloittaa pikku hiljaa tekemään ja kokoamaan, ettei paniikki iske syyskuussa niiden kanssa. Loppu vuodesta meillä on tulossa kaksi isompaa tapahtumaa joiden suunnittelu on aloitettu jo kevää llä sekä uusia ryhmiä on alkamassa meillä. Halusimme ny t kesän aikana järjestää yhteistä tekemistä meillä Varapäreen tiloissa, niin pihalla kuin ulkonakin. Kesäkuussa järjestimme makkaran paistoa lähi kodalle sekä juhannusjuhlat omalla pihalla. Ju hannusjuhl at oli oikea jätti menestys kävijöiden keskuudessa! Tunnelma oli aivan loistava! Pelailimme bingoa, saatiin herkutella i...

”Kokemusasiantuntija on kokemusasiantuntijakoulutuksen käynyt henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta mielenterveys- ja/tai päihdeongelmista, somaattisista sairauksista tai muista elämän pulmista joko sairastavana, kokeneena, toipuneena, kuntoutuvana, palveluita käyttäneenä tai läheisenä/omaisena. Hänellä on kokemustietoa sairaudesta, sairastamisesta, hoidossa ja kuntoutuksessa olemisesta. Kokemusasiantuntija tietää, mikä häntä on auttanut, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet hänen tai läheisensä toipumiseen. Hänellä on halu kehittää palveluita ja auttaa muita omalla kokemuksellaan. ” KoKoA – Koulutetut kokemusasiantuntijat En ollut ennen vuotta 2018 kuullut termiä ”kokemusasiantuntija” kovin useaan otteeseen. Kiinnostuin kuitenkin aiheesta, kun ystäväni alkoi toimia kokemusasiantuntijana Omat Avaimet-projektissa Iisalmessa. Ihmettelin, miten hän uskaltaa niin avoimesti jakaa omia kokemuksiaan mielenterveysongelmista! Minua omat ongelmani edelleen hieman hävettivät, va...

Meillä jokaisella on paikka tai paikkoja joissa viihtyy ja jonnekka palaa aina uudestaan ja uudestaan. Juuri sellaisia paikkoja joissa voi sanoa, että täällä sielu lepää! Paikka jossa omaa stressitaso saa laskettua, kerättyä energiaa, rentouduttua, kokee olevansa turvassa kaikelta, paikka jossa kaikki tuntuu ja näyttää paremmalta. "💚 kyllä tuolla aina rentoutuu ja rauhoittuu" Uusimmassa Tunne & Mieli-lehdessä tälläisestä paikasta puhutaan nimellä "lääkemaisema". Itse kuitenkin puhun tälläisestä paikasta omana voimapaikkana. Jotkut voivat puhua myös turvasatamasta tai haavepaikasta, "happy place". Nimellä ei siis ole väliä kunhan paikka on itselle se tärkeä ja rakas. Joko tässä vaiheessa tekstiä lukiessa sait päähäsi oman paikan?  Monesti myös ajatuskin paikasta riittää laskemaan stressi tasoa sillä hetkellä ja rauhoittamaan mieltä. Mökkiranta Koivujärvellä  ❤️ Tunne & Mieli-lehdessä lääkemaisemasta kerrotaan mm. tällä tavalla "Lääkemaisemaan ...

Itsetunto kuulostaa kauhean isolta ja vaikealta asialta. Sitä pitäisi siis tuntea itsensä, läpikotaisin? Onko minun tarpeen tuntea itseäni tai luottaa omiin kykyihin ja taitoihin? Minä olen saanut oppia kantapään kautta, että oman itsetunnon rakentaminen on pitkä ja vaivalloinen matka, mutta täysin sen arvoista. Mitä hyvä itsetunto sitten tarkoittaa? Hyvä itsetunto on myönteinen ja totuudenmukainen arvio itsestään.   Itsetunto rakentuu ja kehittyy koko elämän ajan ja sitä voi myös opetella vahvistamaan. Itsetunto ei siis välttämättä ole aina samanlainen, vaan se luultavasti muuttuu elämän aikana. Hyvä itsetunto auttaa ihmistä näkemään omat kykynsä ja taitonsa totuudenmukaisina. Jos sinulla on huono itsetunto, et välttämättä näe omia taitojasi, tai sitten vähättelet niitä.  Saatat myös ajatella, ettet ole hyvä missään asioissa. Minulla ei ollut pitkään aikaan kovin positiivinen kuva itsestäni ja persoonastani. Joskus olen vihannut itseäni ja peilikuvaani, enkä...

Luulen, että hyvin monet meistä miettii jossakin vaiheessa elämäänsä paljon omaa ulkonäköään ja kehoaan. Voisin jopa väittää, että teemme sitä aikalailla läpi elämämme ajan jollakin tasolla, enemmän tai vähemmän. Oman kehon arvostaminen ja rakastaminen on ainakin omasta mielestä vaikeaa koska itsensä näkee aivan eri tavalla kuin toiset näkee. Itsehän näkee peilistä ne kaikkein kamalimmat asiat mihinkä luultavasti kukaan muu ei kiinnitä minkäänlaista huomiota.  Sitten sille peilikuvalle höpötellään "Ompas minulla isot reidet." "Kylläpä mun pylly näyttää isolle näissä housuissa." "Tuohonkin on näköjään tullut ryppy ja karvojakin kasvaa jo naamassa." "Olisimpa laihempi että näyttäisin paremmalta." Monesti ajattelimmekin sitä, että olemme liian isoja. Kuitenkin ylen helmikuussa julkaisemassa jutussa kerrotaan, että Suomessa S-ryhmän ja Keskon myymälöistä ostetaan kaikkein eniten 42 kokoa olevia vaatteita, juurikin naisten vaatteista. Aika kamalan ku...

Vuorovaikutus ja kanssa käyminen toisten ihmisten kanssa kuuluu lähes tulkoon meidän kaikkien joka päiväiseen elämään... siis ainakin normaaleissa oloissa.   Nythän on niin, että korona on vienyt meiltä tämän kanssa käymisen pois tai pistänyt sen ainakin ihan minimiin. Ihminen on sosiaalinen ja jokainen meistä kaipaa ympärille toisia ihmisiä sekä yhteisöä johon kuulua. Yhteenkuuluvuus, keskustelut toisten kanssa ja kokeminen hyväksytyksi tulemisesta on kaikille meille tärkeää. Mutta osaammeko arvatakkaan mitenkä tärkeää se on vanhuksille tai pitkäaikaisille  mielenterveyskuntoutujille?  Olen huomannut itsestänikin kaipuun olla toisten ihmisten seurassa vaikka minulla ei kaikki sosiaaliset kontaktit olekaan hävinnyt korona-aikana, mutta ne on merkittävästi pienentynyt. Kaipaan toisten seuraa, kaipaan päästä ystävien luokse kahville, kaipaan yhteisiä reenejä, kaipaan omaa työpaikkaa ja sen yhteisöä, kaipaan omia vanhempia ja anoppia, omia veljiä.. Luulen, että aika moni muu...