Hyvä itsetunto-pelottava mörkö vai hieno mahdollisuus?


Itsetunto kuulostaa kauhean isolta ja vaikealta asialta. Sitä pitäisi siis tuntea itsensä, läpikotaisin? Onko minun tarpeen tuntea itseäni tai luottaa omiin kykyihin ja taitoihin? Minä olen saanut oppia kantapään kautta, että oman itsetunnon rakentaminen on pitkä ja vaivalloinen matka, mutta täysin sen arvoista.




Mitä hyvä itsetunto sitten tarkoittaa? Hyvä itsetunto on myönteinen ja totuudenmukainen arvio itsestään.  Itsetunto rakentuu ja kehittyy koko elämän ajan ja sitä voi myös opetella vahvistamaan. Itsetunto ei siis välttämättä ole aina samanlainen, vaan se luultavasti muuttuu elämän aikana. Hyvä itsetunto auttaa ihmistä näkemään omat kykynsä ja taitonsa totuudenmukaisina. Jos sinulla on huono itsetunto, et välttämättä näe omia taitojasi, tai sitten vähättelet niitä. Saatat myös ajatella, ettet ole hyvä missään asioissa.

Minulla ei ollut pitkään aikaan kovin positiivinen kuva itsestäni ja persoonastani. Joskus olen vihannut itseäni ja peilikuvaani, enkä ole nähnyt itsessäni mitään hyviä asioita. Huonoon itsetuntooni vaikutti hyvin paljon sairastamani vakava masennus. Pahin vihollinen minun itsetuntoani kohtaan olivat minun omat ajatukseni ja se, miten puhuin itsestäni muille. Vähättelin kaikkea minussa ja pidin parempana vaihtoehtona olla mahdollisimman huomaamaton enkä vahingossakaan katsonut yhtään ylimääräistä kertaa peiliin. 




Minun itsetuntoon on vaikuttaneet myös useat eri ulkoiset asiat, mutta erityisesti oman pään sisäinen arvostelu. Kun olin koulukiusattu, sain kuulla, että olin ruma ja lihava. Ne sanat jäivät pyörimään päähäni ja ne vaikuttivat erittäin negatiivisesti minäkuvaani ja itsetuntooni. Ajattelin, että kiusaajat ovat oikeassa.

Teini-ikä ja muuttuva vartalo olivat omiaan muokkaamaan itsetuntoa huonompaan suuntaan. Koin, että kroppani ei muuttunut toivotulla tavalla. Lehdissä oli kauniita, pitkiä ja hoikkia naisia. Itse olen ollut aina lyhyt ja pyöreä. Rintamus oli litteä ja hiukset maantienharmaat. Samankaltaisia vartaloita ei naisten-ja nuortenlehdissä näkynyt.

Vartalon muuttuminen on monelle iso asia. Itselläni painojen kertyminen oli hyvin vaikeaa aikaa. Inhotti katsella peiliin ja pukeuduin löysiin, pussittaviin vaatteisiin. Jäin ennemmin kotiin kuin lähdin ihmisten ilmoille. Itsetuntoni oli aivan nollissa.




Havahduin, kun ystäväni kysyi minulta kerran, että miksi puhut itsestäsi niin rumasti? Tajusin, että vähättelin ja haukuin itseäni pienimmänkin kehun kuullessani. Ajattelin, että minua kehuvat ihmiset ovat jotain vailla ja kehu on aivan tuulesta temmattua. 

Minulle oli aiemmin puhuttu rumasti muiden ihmisten toimesta, mutta kaikista rumimmin minä puhuin itse itselleni. Se rupesi tuntumaan pahalta. Olinhan kuitenkin selvinnyt isoista ja vaikeista asioista. Hirveänä pitämäni kroppa kannatteli minua edelleen ja sitä oli kehuttu jopa kauniiksi!

Pikkuhiljaa yritin kääntää ajatukset positiivisempaan suuntaan. Ajattelin, että minä kelpaan näin ja olen hyvä monessa eri asiassa. Yritin olla itselleni armollisempi ja puhua itsestäni lempeämmin. Erityisesti kiinnitin huomiota siihen, miten omissa ajatuksissani kuvailen itseäni. Haukkujen sijaan voisin sanoa että: "Olet taitava, kaunis ja pärjäät hyvin!"



Joskus omat tsemppaukset lähinnä naurattivat ja huono itsetunto vain jatkoi ikävien asioiden jauhamistaan. Takapakkia tuli useaan otteeseen. Ikävistä ajatuksista on vaikea päästä eroon, varsinkin jos minäkuva on ollut huono jo pitkään. Jatkoin vain eteenpäin, kehuin itseäni vaikka ei aina siltä tuntunut. 

Kun oppii vähän kerrallaan päästämään irti rajoituksista, mitä ulkopuoliset ja omat ajatukset sinulle luovat, pystyy aloittamaan itsetunnon rakentamisen ja vahvistamisen. Silloin pystyy myöntämään, että hei, näissä asioissa mä en ole niin hyvä. En osaa neuloa isoäidinneliötä, mutta mä olen tosi hyvä juoksemaan ja meikkaamaan. Eikä kaikkea tarvitsekaan osata! Riittää, kun on ylpeä niistä asioista, missä on hyvä ja hyväksyy itsensä sellaisena kuin on.


Hyvän itsetunnon ei tarvitse kehittyä yhdessä yössä. Joskus saattaa tulla pahojakin fiiliksiä ja ikäviä ajatuksia omasta itsestä. Ole armollinen itsellesi äläkä vertaile itseäsi muihin. Keskity tekemään niitä asioita, missä olet hyvä.

Voit vaikka kirjoittaa niitä asioita, missä olet hyvä ja mitä taitoja haluaisit vielä kehittää.  Mieti myös, miten reagoit, jos joku kehuu sinua. Alatko kiemurrella, kiellät kaiken tai vähättelet itseäsi? Vai otatko kehun vastaan hymyllä ja kiität, etkä mieti, että olenpas minä kyllä huono enkä oikein missään hyvä? 

Tästäkin ajatuksesta voi opetella pois. Opiskelijoiden mielenterveyttä ja opiskelukykyä edistävä Nyyti RY kertoo sivuillaan muutaman kysymyksen, mitä voisi pohtia, jos oma itsetunto mietityttää.

Oletko enimmäkseen tyytyväinen siihen, että olet SINÄ? Hyväksytkö itsessäsi heikkouksia? Millaisia keinoja voisit kokeilla kohentaaksesi itsetuntoasi?


Muista välillä hemmotella itseäsi, olet sen ansainnut!


Itsetunnon kanssa painiminen voi olla rankkaa ja vaikeaa. Anna kuitenkin itsellesi aikaa tutustua itseesi! Ota rauhassa ja rakenna itsetuntoasi pala kerrallaan. Hankalina hetkinä yritä muistaa, että jokainen on ainutlaatuinen. Kukaan meistä ei ole täydellinen, eikä tarvitsekaan olla!
Se, jos mikä on vahvuus ja tekee meistä kaikista niin arvokkaita!

-Jenni



Lähteet:



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mykkäkoulusta työtehtävien tahalliseen vaikeuttamiseen - Työpaikkakiusaaminen ilmenee eri tavoin.

Uusi apuohjaaja Elina esittäytyy!

Toiminnanohjaajan esittely ja ajatuksia luovuudesta