Kuinka kohtaamme toisiamme? - Sillä on merkitystä!

Kuvittele tilanne, jossa olet tavallisissa arkipuuhissasi esimerkiksi kaupassa ja vastaan tulee tuttava. ”Moi! Mitä sinulle kuuluu?” on aika yleinen keskustelun avaus.

 Uskallan väittää, etten ole ainoa, joka on siihen vastannut ”eipä tässä ihmeitä”, ”ihan hyvää” tai muuta vastaavaa ja yleensä heittänyt mitä kuuluu? -kysymyksen takaisin. 

Olen usein pohtinutkin, että haluammeko silloin kuulla aidosti mitä toiselle kuuluu, vai kysymmekö kysymyksen niin sanotusti small talkina, koska niin on tapana tehdä ja vastaammeko kysymykseen rehellisesti.

 Minä voin ainakin myöntää, etten aina ole vastannut. Olen kertonut, että ihan hyvin menee, vaikka asia ei näin ole ollut, koska olen ajatellut, että niin kuuluu tehdä. 

Toisaalta, jos toinen on kertonut elämästään hienoja asioita ja uusista saavutuksista, on vaikeaa kertoa omista haasteista ja pahasta olosta, varsinkaan Citymarketin käytävällä.

  

Mielenterveys viikkoja vietetään tällä viikolla ja tämän vuoden teemana on hyvä kohtaaminen. Mutta mitä se on?

Minulle hyvä kohtaaminen on sitä, että saan kokea tulleeni nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi.

 Nämä ovat isoja asioita, eikä nämä ole aina toteutuneet. Olen lähtenyt lääkärin vastaanotolta itku kurkussa aivan väärän diagnoosin kanssa, koska en ole tullut kuulluksi.

 Nivelkivut ovat tulkittu masennukseksi, koska lääkäri luki masennuksestani papereistani, enkä onnistunut puolustamaan itseäni ja omaa näkemystäni. 

Toisaalta olen saanut kokea myös täysin päinvastaisia ja onnistuneita kohtaamisia paljon enemmän. Kohtaamisia, jossa minua on kuunneltu keskeyttämättä ja kyseenalaistamatta, annettu tilaa ja aikaa selittää ja joskus jopa ymmärretty ilman, että olen joutunut selittämään mitään! Silti huono kokemus on jättänyt pienen pelon pitkäksi aikaa.

  Kohtaamisella siis todellakin on väliä!

Kohtaamisesta voi tehdä vaikeaa se, että hyvä kohtaaminen voi tarkoittaa eri ihmisille hyvin erilaisia asioita. Toisille voi olla tärkeää katsoa silmiin, kun taas toisille se on melkein kamalinta mitä voi tapahtua! 

Hyvä neuvo voisi olla, että jos et tiedä, voit aina kysyä!

 

Ennen kaikkea hyvä kohtaaminen koostuu pienistä asioista.

 Hymy vastaantulijalta voi pelastaa päivän.

 Kun joku nostaa ja tuo huomaamatta pudonneen lapasen takaisin, mieltä (ja sormia) lämmittää pitkään hyvä mieli. 

Kun ystävä kertoo huolistaan usein riittää, että olemme vain siinä. Enempää ei tarvita. 

Tällaiset pienet asiat muistamme pitkään ja näitä pieniä tekoja meistä jokainen voi arjessaan tehdä!

 Nämä pienet arjen sankariteot eivät vaadi paljoa tai maksa mitään, mutta niiden vaikutus toisen päivään tai jopa elämään voi olla todella iso!

-Titta-