Työ, perhe ja opiskelu. Palapeli, jossa palaset ei aina mene paikalleen.

Tässä kuussa olemme Varapäreen sosiaalisessa mediassa käsitelleet opiskelijoiden mielenterveyteen liittyviä asioita hyvinkin ahkerasti. Olemme julkaisseet aiheeseen liittyen jo kaksi blogitekstiä, jotka kannattaa ehdottomasti käydä lukemassa. Instagramista löydät ajankohtaista tietoa opiskelijoiden mielenterveyteen liittyvistä asioista sekä vinkkejä opiskelussa jaksamiseen.

Haluan itse tuoda esille vielä aiheeseen liittyen opiskelemisen työn ohella. Itsehän suoritan jo toista kertaa opiskeluja työn ohella. Ensimmäisen kerran opiskelin työn ohella sosionomiksi ja tällä hetkellä opiskelen YAMK-sosionomin opintoja työn ohella. Sosionomiksi opiskellessa olin kuitenkin ensimmäisen puoli vuotta vanhempainvapaalla ja tämän jälkeen suurimman osana ajasta olin opintovapaalla aikuiskoulutustuella. Itse työn ohella kävin opintoja ehkä noin kahden lukukauden ajan ja tein silloin 80 % työaikaa. Suoritin opinnot ajallaan, himpun verran nopeamminkin mitä piti. Työnohella opiskelua haastoi vielä pienet lapset ja vuorotyö. Yhtä ajankohtaa opiskeluista en juurikaan edes muista kunnolla koska työmäärä oli aivan valtava opiskelujen, työn ja arjen suhteen. Ja tottakai, samaan aikaan piti pitää itsestään huolta liikkumalla (silloin harrastin juoksua ja kehonpainotreenejä) sekä omasta parisuhteesta piti muistaa huolehtia, olla ystävien suhteen aktiivinen, muistaa olla siellä ja täällä ja tuolla mukana. Koen kuitenkin itseni onnekkaaksi sen suhteen, että minulla oli mahdollisuus aloittaa opinnot vanhempainvapaan aikana ja minulla oli mahdollisuus opintovapaaseen. Suurin tuki ehdottomasti oli omat läheiset, ilman anopin apua ei oltaisi kouluun päästy koska lapset oli niin pieniä opintojen alettua.



Nyt syksyllä 2020 aloitin YAMK-opinnot. Opintoihin täytyi olla AMK-opintojen valmistumisen jälkeen vähintään kaksi vuotta työkokemusta ja piti olla työsuhteessa. Kouluun haku oli hyvinkin ekstempore päätös hakuaikaan, olin kyllä jo aiemmin ajatellut, että suoritan nämä opinnot mutta sitten joskus. YAMK-opinnot on siitä hyvä, että opintojaksojen tehtävät on monesti laadittu niin, että ne voidaan suorittaa omassa työpaikassa ja kohdentaa tehtäviä omaan työhön sopivaksi. Jos tehtäviä pitäisi lähteä suorittamaan eri tavalla niin opintojen toteuttaminen olisi paljon haastavampaa. 

Opinnot lisää kuitenkin omaa stressi tasoa vaikka tehtäviä saa suoritettua omalle työpaikalle ja pystyy tarkastelemaan paremmin omaa ammatti-identiteettiä sekä kehittämisen kohteita niin itsessä kuin työpaikassakin. Omasta vapaa-ajastaan tulee joustaa ja tehtävien tiukat aikataulut voi luoda omat haasteensa, varsinkin jos tehtäviä joutuu tekemään ryhmätyönä. Joskus tietokoneen ääressä tulee vietettyä kirjaimellisesti aamusta iltaan ja omista viikonloppu vapaista on pitänyt tinkiä. Olen kuitenkin onnekas siinä, että työnantajani tukee ja kannustaa minua opiskelujen suhteen.

Opiskelu työn ohella vaatii järjestelmällisyyttä, stressin hallintaa, motivaatiota ja paineen sietokykyä. Työn ja opiskelun ohella omaa arkea tulee pyörittää samalla (itselläni tämä tarkoitti pienlapsi perheen arkea). Näistä syntyy melkoinen soppa ja palapeli välillä, joka raastaa hermoja ja irrottaa hiuksia mutta parhaimmassa tapauksissa voimaannuttaa ja vahvistaa omaa identiteettiä. Vaikka elämän palat ei aina napsahda nätisti yhteen se ei tarkoita sitä että ne jäisi niin. Toiset päivät vaatii enemmän itsestä kuin toiset mutta enemmän tulee olla niitä päiviä tietenkin jotka ei vaadi sinua aivan kokonaan.. muuten ollaan pahassa pulassa oman jaksamisen kanssa ja pahimmassa tapauksessa eteen tulee uupuminen. Oma rajallisuus tulee tiedostaa ja itseään on syytä kuunnella ja tarpeen mukaan tulee höllentää. Työn ohella opiskelussa monesti itse pystyy määrittelemään (ainakin joissakin tapauksissa) opiskelujen tahtia.




Keräsin sosiaalisen median puolella ihmisten kokemuksia opiskelusta työnohella. Mitä haasteita tämä on aiheuttanut, mistä taloudellista tukea, millä on jaksanut eteenpäin jne. Kiitoksia kaikille jotka minulle vastauksia lähetti! Pystyin samaistumaan hyvinkin moneen ajatukseen joita vastauksissa oli.

Vastauksista nousi esille se, että opiskelua pidettiin tärkeänä ja se koettiin itselle tärkeäksi, sen avulla saavutettiin jokin tietty päämäärä (uusi ammatti, edisti omaa urakehitystä). Motivaatio oli siis kohdallaan. Opiskeluaikaan liittyi monenlaisia haasteita esimerkiksi tiivis aikataulu, joillakin ei ollut työnantajan tukea opiskeluun, taloudellisesti tiukkaa, lapsiperheen hektinen arki. Opiskelun ohella haluttiin myös oma työ tehdä hyvin ja kunnolla mikä nosti esille sen, että itsensä "peliin laittaminen" oli maksimissa. Tärkeimpinä tukina opiskeluissa on ehdottomasti omat läheiset ja perhe, ilman niitä opinnoissa jaksaminen tai opintoihin osallistuminen ei olisi mahdollista. Taloudellisesti joutui vaan sinnittelemään, mutta sinnittelyä helpotti se, että sen tiesi olevan väliaikaista. (Toisaalta olen nähnyt myös keskusteluja joissa opiskeluihin ei ole ollut mahdollista saada minkäänlaista taloudellista tukea jonka takia opinnot on joutunut lopettamaan.)

Itse voisin todeta tähän, että työn ohella opiskeluun vaaditaan kyllä tosiaan sitä motivaatiota, ihan niinkuin muutenkin tarvitaan opiskeluun tottakai, mutta työn ohella opiskelu on vielä astetta eri juttu. Jokaisella on omat syynsä miksi opiskelee ja mihin opiskelulla haluaa tähdätä. Monet opinnoista pystyy tällä hetkellä suorittamaan etänä, verkon kautta joka toimii omasta mielestäni työn ohella opiskeluun erinomaisesti. Aikaa säästyy sitä kautta todella paljon itse opiskeluun ja tehtävien tekemiseen. 




Vaikka työn ohella opiskelu on raskasta niin silti sitä pidetään tärkeänä osana itseä ja omaa tulevaisuutta ajatellen. Tulevaisuudessa toivon, että työn ohella opiskeluun on saatavilla taloudellista tukea, työnantajat mahdollistavat opiskelun työn ohella helposti sekä oppilaitosten puolelta tarjottaisiin lisää tukipalveluita työn ohella opiskeleville. Jo nyt työelämässä painotetaan jatkuvan oppimisen ajatusta ja tulevaisuudessa meiltä työntekijöiltä tullaan vaatimaan entistä enemmän kouluttautumista sekä erikoistumista tiettyihin osaamisiin ja ammatteihin. 

Tuella ja kannustamalla voimme saada työn ja opiskelun nivoutettua hyvin yhteen kun taas vähentämällä tämän mahdollisuuksia heikennämme ammattitaitoa eri aloilla merkittävästi.

Ja jos pohdit kannattaako lähteä opiskelemaan työn ohella niin kyllä mä suosittelen. Kannattaa vaan itselle selventää omat motivaattorit opiskeluun ja mitä opiskelu aika sinulta oikeasti vaatii. Suosittelen kysymään kokemuksia ja vinkkejä toisilta, jotka on työn ohella opiskellut ja kysymään vaihtoehtoja eri oppilaitoksista. Verkko-opinnot mahdollista hyvinkin laajan opintomahdollisuuden nykyään!

Ihanaa ja aurinkoista kevättä kaikille mutta erityisesti lähetän tsemppiä tämän kevään lukukauden päätökseen jokaiselle opiskelijalle!

-Johanna-

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kiusaajani -Watch me now!

Essin tarina koulukiusaamisesta

Heikommassa ja haavoittuvammassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä pitäisi tukea, ei polkea alaspäin. Kannanotto suunniteltuihin leikkauksiin.