Heikommassa ja haavoittuvammassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä pitäisi tukea, ei polkea alaspäin. Kannanotto suunniteltuihin leikkauksiin.
Valtionvarainministeriön esityksessä ensi vuoden talousarvioksi sosiaali- ja terveysjärjestöjen määrärahasta aiotaan leikata 127 miljoonaa euroa. Tämän vuoden rahoituksesta pudotusta olisi jopa 33 prosenttia.
Nämä leikkaukset tarkoittaisi pitkälti sitä, että yhdistysten ja järjestöjen toimintaa supistetaan ja pahimmillaan niitä joudutaan lopettamaan.
Onkin ihan aiheellista nostaa esille kysymys, että onko asiaa mietitty loppuun asti ja millä perusteella näitä hyvin matalan kynnyksen toimintoja lopetetaan? Nämä yhdistykset ja järjestöt pyörivät jo nyt hyvin pienillä resursseilla.
Voisikin todeta, että vaikka resursseja on vähän niin tulosta ja vaikuttavuutta työssämme kyllä on! Haluan avata ja jakaa teille kaikille kannanoton leikkauksia vastaan kuin myös esittää samalla kannanoton omalle paikkakunnalle, Kiuruveden kaupungille.
Varapäre on kuntoutujien perustama yhdistys 35 vuotta sitten. Varapäre on vakiinnuttanut paikkansa Kiuruveden palvelujärjestelmässä vuosien aikana. Se koetaan tärkeänä osana mielenterveystyötä. Varapäreen kävijät & yhteistyötahot kuin myös työntekijät kokevat paikan hyödylliseksi, yleistä hyvinvointia, toimintakykyä ja mielenterveyttä tukevaksi/lisääväksi toiminnaksi. Monelle kävijälle kohtaamispaikka on ainut paikka sosiaalisiin kontakteihin & toimintakyvyn ylläpitämiseen/vahvistamiseen.
Kiuruvedellä on suhteutettuna
väestöön runsaasti mielenterveysongelmia. Vuoden 2019 lopussa mielenterveys- ja
käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevia 25-64-v. oli
5,7 % vastaavanikäisestä väestöstä, kun koko maassa heitä on vain 3,4 %. V.-18
luku oli 5,1%.
Työkyvyttömyyseläkkeellä olevia
oli 18-34 vuotiaita peräti 2,3% omasta ikäluokastaan. Vastaavaa matalakynnyksen
toimintaa tai ryhmiä mielenterveyskuntoutujille ei järjestä muu taho
paikkakunnalla eikä kävijät pysty liikkumaan lähikuntien palveluihin. Toiminnan
tarve tulee ilmi myös kävijöiden palautteesta, kävijämääristä ja
yhteistyökumppaneilta sekä alueellisesta hyvinvointiraportista ja
tutkimuksista.
Kiuruvedelle on noussut uutena haasteena nuorten aikuisten (18-40 v.) mielenterveysongelmat ja syrjäytyminen työelämästä ja opiskelusta. Nuoria aikuisia on vaikea tavoittaa osaksi työelämää jos heillä on mt-haasteita, vaikeuksia sosiaalisissa tilanteissa tai he ovat pudonneet opiskelun ulkopuolelle. Kiuruvedellä on paljon syrjäytyneitä/syrjäytymisriskissä olevia nuoria, jotka tarvitsevat tukea omassa elämässään. Syynä tukeen voi olla edellä mainitut asiat. Kiuruvesi on paikkakuntana pieni joten työllistyminen/opiskeleminen omien haasteiden kanssa on haastavaa. V. -19 lopussa Kiuruvedellä oli alle 25-v. nuoria työttömänä 65 (16,62 %) kun v. -18 vastaava luku oli 59 nuorta (13,82 %). Kuntoutusrahaa saavien nuorten määrä on kasvanut viimeisten vuosien aikana merkittävästi. V-18 Kiuruvedellä nuorista oli saanut 45 % ja 2019 52,5 % /1000 vastaavanikäistä. V.-17 se oli 28, 9 %, joten kasvua on tapahtunut paljon.
Yhteistyötahoilta saadun viestin
kautta nuorten tilanne on mennyt korona-kevään aikana entistä
huolestuttavampaan suuntaan esim. päihteiden käyttö, työttömyys sekä
sosiaaliset ongelmat ovat kasvaneet/pahentuneet. Kiuruvedellä on 15-35 -v.
Tilastokeskuksen v.-18 tilaston mukaan 1555.
Suomen nuorisotyön tilastoista
löytyy tietoa siitä, että Kiuruvedellä on NEET-nuoria 8-13 %.
Työkyvyttömyyseläkkeellä olevia oli 18-34 v. peräti 2,3%. (n. 20 nuorta).
Kiuruveden vaikea tilanne on ollut paljon esillä alueen sekä valtakunnallisissa uutisissa kasvavien päihdeongelmien ja mielenterveysongelmien vuoksi.
Varapäreen kävijät pystyvät
vaikuttamaan omilla toiveillaan ja ideoillaan toiminnan sisältöön. Tällä tavalla osallistamme ja aktivoimme heitä toimintaan jo alusta saakka mukaan. Kohtaamispaikka toiminnan ja muiden viriketoimintojen kautta olemme saaneet vaikutettua heidän elämäänsä.
Kävijöiden palautteen mukaan:
-77 % kokee vähemmän
yksinäisyyttä,
-60% kokee toimintakyvyn
lisääntyneen,
- 65% kokee toiminnan kautta
tulevaisuutensa toiveikkaammaksi,
-80% kokee toiminnan tukeneen omaa
arkea ja toimintakykyä ja
-97% kävijöistä kokee, että
Varapäreessä kannattaa ehdottomasti käydä!
Yhteistyötahojen palautteen
mukaan:
-3,8 (arviointiasteikko 1-4) pitää
toimintaa tärkeänä osana paikkakuntamme palveluita ja toiminnalle on tarvetta
tulevaisuudessakin
-3,2 pitää toimintaamme
laadukkaana ja monipuolisena
- 3,6 Toiminta on lisännyt
osallisuutta ihmisten elämäntilanteet ja taustat huomioiden sekä
-3,6 Osallistujat saavat keinoja
huolehtia itsestään.
Korona-kevät osoitti jo sen mitenkä järjestötoiminta pystyi muokkautumaan nopeasti erilaisiin tarpeisiin ja vastaamaan näihin. Järjestötoiminta on korvaamaton osa julkisten palveluiden rinnalla, ne täydentää sitä.
Mitä tapahtuu jos järjestö
toiminta lakkautetaan monessa paikassa?
Silloin tapahtuu muiden
palveluiden kuormittuminen, mitä luultavammin kalliit palvelut varsinkin.
Hyvänä esimerkkinä voidaan käyttää esimerkiksi paljonko maksaa erilaiset palvelut loppujen lopuksia kaupungille (hinnathan vaihtelee tietysti alueittain joten hinnat on arvioita mutta palveluhinnastosta otettuja):
-90 min avohoitokäynti n. 200-300
euroa
-Vaativaksi katsottava
avohoitokäynti jopa 500 euroa käynti
-Vuodeosasto hoidossa
perushoitopäivä n. 300 e
-Vaativa hoitopäivä
aikuispsykiatrian yksiköt n. 400 e
-Vaativa tutkimus- ja hoitopäivä,
aikuispsykiatrian yksiköt n. 700 e
-Tehohoitopäivä, aikuispsykiatrian
yksiköt n. 1100 e
-hoitopuhelukin maksaa peräti
50-70 euroa
Tässä vain murto-osa siitä mitä
maksuja kaupungille ja yhteiskunnalle tulee mielenterveyspuolelta kun niitä käytetään eikä tässä
ole esitetty edes suurempia summia esim. vaativimmista hoitojaksoista.
Entä jos meiltä katoaa mielenterveyskuntoutujille suunnatut toiminnat?
Luulen, että jokainen tietää mitä
sitten tapahtuu.
Ajatellaanko tosiaan nyt niin,
että esimerkiksi kohtaamispaikoissa tai päiväkeskuksissa käyvät ihmiset voidaan
jättää ilman tukea ja paikkaa missä olla ja käydä sekä osallistua toimintaan?
Kuulua osaksi yhteisöä.
Laskin, että meidän toiminnan hinnaksi kaupungille tulee 90 euroa päivä ja jos kokonais avustuksen kanssa laskee niin se tarkoittaa 310 euroa päivä. Mikä tarkoittaa 16-18 ihmisen kohtaamista päivittäin. Parhaimpina kuukausina keskiarvo kävijämäärä per päivä on ollut 21!
Tämä sisältää meidän toimintaan osallistumisen, mielekkään sisällön omaan päiväänsä, yksilöohjausta, kuuntelemista ja aitoa kohtaamista, ennaltaehkäisevää työtä, tukemista ja vahvistamista toimintakyvyssä ja omassa arjessaan sekä mikä parhainta, annamme mahdollisuuden vertaistukeen ja toisten ihmisten läsnäoloon.
Varapäreessä on mahdollisuus
myös kävijöiden syödä terveellinen, lämmin ateria
Loppujen lopuksi kävijän hinnaksi per päivä tulee 4-5 euroa kaupungille.
Kokonaisavustuksen kanssa toimintamme maksaa kävijä/per päivä 14-17 euroa.
Toivottavasti olemme heikompien
ihmisen puolella jatkossakin.
Todettakoon vielä,
että korona-aikana järjestöjen ovien ollessa kiinni mielenterveyspuolen
haasteet ja ongelmat nousivat, itsemurha tilastot kasvoi, monien tilanne
eskaloitui pahemmaksi ja jo heikossa asemassa olevien ihmisten tilanne heikkeni
entisestään.
Näin tapahtui myös meillä,
Kiuruvedellä.
Varapäreen ollessa kiinni monelta ihmiseltä meni paikka missä olla, paikka missä kohdata toisia ihmisiä, paikka jossa puhua ja tulla kuulluksi, paikka jossa olla oma itsensä, paikka jossa osallistua ja olla läsnä.
Mitäpä itse ajattelisit jos olisit
joutunut olemaan korona-ajan täysin eristyksessä muista? Siis ihan oikeasti
eristyksessä, yksin, täysin yksin.Vaikka mekin mahdollistimme puhelinpalvelun,
jaoimme ruokaa ovelta sitä tarvitseville niin ei se korvaa sitä meidän oikeaa
toimintaa. Aitoa kohtaamista EI VOITA verkko/puhelin välitteinen toiminta.
Varapäre on vuoden 2020 aikana lähtenyt kehittämään lisää toimintaa nuorille aikuisille jotta voisimme omalla toiminnalla vasta esille nousseisiin haasteisiin. Tarjoamme Varapäreessä heille oman aukioloajan jossa on vaihtuvaa toimintaa sekä nuorille on suunnattu omia ryhmiä. Olemme kuluvan vuoden aikana palkannut alle 30- vuotiaan nuoren meille Paikka auki-avustusohjelman kautta vuodeksi töihin joka on mukana kehittämässä nuorille suunnattua toimintaa sekä toimii vertaisohjaaja nuorten ryhmässä. Jo tämän vuoden aikana olemme tavoittaneet meidän toimintoihin tätä kohderyhmää ja olemme saanet toiminnasta hyvää palautetta. Nuoretkin kokevat toiminnan tärkeäksi ja että nuorille suunnattu toiminta palvelee enemmän heidän tarpeitaan.
Olemme tänä vuonna lähtenyt tekemään myös ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä ja aloittanut yhteistyötä Kiuruveden koulujen ja varhaiskasvatuksen kanssa. Esimerkiksi uusille oppilaille jotka aloittaa lukiossa pidetään tutustumispäivä Varapäreessä, Varapäreestä käydään lukiolaisille pitämässä luentoja ja järjestetään yhteistyössä opiskelijoiden mielenterveyspäivälle ohjelmaa.
Nostamme esille sitä, mitenkä
tärkeää jokaisen meistä on huolehtia omasta mielenterveydestä mutta myös siitä,
että tarvittaessa on aina saatavilla apua ja kerromme mistä apua voi saada.
Varapäreen toiminta on kaikilla mittareilla hyvin vaikuttavaa ja merkittävää työtä.
Se on ISO OSA julkisten
palveluiden rinnalla.
Kiuruveden kaupungin kuin yhteiskuntamme päättäjien kannattaa nyt tarkasti miettiä mistä leikkauksia loppujen lopuksi lähdetään tekemään ja minkälaisen ulkokuvan he haluavat antaa omasta kaupungistaan ulkopuolisille, tuemmeko heikompia vai poljetaanko heitä entisestään?
Lyhyt näköiset päätökset eivät ole kannattavia missään mielessä ja toivonkin, että tälläistä lyhytnäköisyyttä ei oikeasti tapahdu.
Ei heikennetä heikommassa
asemassa olevien tilannetta entisestään.
Pidetään heistä huolta yhdessä.
Johanna Kainulainen, toiminnanjohtaja
Salme Tikkanen, toiminnanohjaaja
Jenni Savolainen, apuohjaaja
Kommentit
Lähetä kommentti