Yksi ystävä on arvokkaampi kuin kymmenkunta ”ihan hyvää” kaveria.

Ajattelin kirjoittaa blogitekstin tämän vuoden Opiskelijoiden mielenterveyspäivän aiheista, eli ystävyydestä ja yhteisöllisyydestä. 

Nämä ovat tärkeitä ja isoja asioita ja minulla heräsikin aika paljon ajatuksia erityisesti ystävyydestä ja sen tärkeydestä.

Minä koen olevani erittäin onnekas, koska minulla on muutama hyvä ystävä. Yksi heistä on ollut ystäväni esikoulusta asti ja olemme edelleen lähes päivittäin yhteyksissä. Meillä on huippu yhteys ja ystävyyssuhde. Asumme aivan eri puolilla Suomea ja näemme nykyään ehkä pari kertaa vuodessa, mutta joka ikinen kerta tavatessamme on kuin aikaa ei olisi kulunut juuri ollenkaan. Pystymme puhumaan melkein mistä vaan, mutta välillä saamme aikaan sanaharkkaa ja kiivaita keskusteluja. Mutta se ei haittaa, sillä parin päivän mykkäkoulun jälkeen pyydämme anteeksi ja jatkamme juttelua. Siitähän se mielenkiintoinen ystävyyssuhde syntyy, kun molemmilla on omat mielipiteet ja näkemykset ja niistä uskalletaan keskustella. 

Mutta parasta on se, että ollaan jostain asiasta täysin samaa mieltä ja innoissaan naputellaan viestejä edestakaisin tai keskustellaan syventyneenä kahvikupin äärellä. 

Tulee huikea yhteenkuuluvuuden tunne ja olo siitä, että tämä ihminen todella ymmärtää minua!

Hienoin yhteisöllisyyden kokemus itselläni on teatteriharrastuksen ajoilta. Harrastin teatteria kymmenen vuotta ja sinä aikana sain useita ihania kokemuksia lavalla ja taustajoukoissa ollessani, mutta parhaimmat kokemukset tulivat muiden teatterilaisten kanssa. Sain heistä uusia ystäviä, vietimme aikaa paljon yhdessä myös teatterin ulkopuolella. Mielestäni paras näytelmä syntyy siitä, yhteenkuuluvuuden tunne tarttuu ja tuntuu erityisen hienolta itse teatterilaisista. Tulee tunne siitä, että jokainen on turvassa ja pystyy luottamaan siihen, että homma toimii. Jokainen jäsen saa olla oma itsensä ja jokaisella jäsenellä on koko porukan tuki. Toivon, että jokainen saisi joskus kokea sellaisen yhteisöllisyyden tunteen. Se herättää syviä, suuria tunteita. Itselleni teatteriporukasta tuli toinen perhe.

Myös perheenjäsen voi olla ystävä. Minun parhain ystäväni on kaksoissisareni. Emme todellakaan ole aina olleet niin läheisiä, kuin mitä nyt olemme. Vasta aikuisiällä olemme ruenneet puhumaan vakavistakin aiheista. Sisareni tietää asioita, mitä moni muu ei tiedä. Luottamus välillämme on vankka. Olemme auttaneet toisiamme paljon, kun olemme pystyneet keskustelemaan vaikeista asioista. Olen niin iloinen siitä, että olemme saaneet avattua keskusteluyhteyden välillemme. Se tekee meille molemmille hyvää.

Ja siitähän se parhain mahdollinen ystävyys ja yhteenkuuluvuuden tunne syntyy. Luottamuksesta. Kun lavalla unohdat vuorosanasi ja näyttelijätoverit improvisoivat, jotta saavat sinut takaisin mukaan. Kun kerrot ystävällesi sinua kauan painaneen salaisuuden ja hän seisoo tukenasi. Kun ystävä auttaa sinut vaikeiden aikojen yli. Ystävyyttä kannattaa vaalia ja kunnioittaa, mutta myös hyväksyä se, että ystävyys voi  muuttua elämän myötä.

Ystävyys merkitsee minulle paljon. Mielestäni ihmisellä ei tarvitse  olla useita ystäviä, pari hyvää ystävää on loistava määrä. Itse pidän siitä, että elämässäni on yksi tai kaksi hyvää ystävää. Laatu korvaa määrän, kuten sanotaan.  

Yksi ystävä on arvokkaampi kuin kymmenkunta ”ihan hyvää” kaveria. Ystävyys on niin upea asia, että sitä on hoidettava ja kunnioitettava, jotta se säilyisi mahdollisimman pitkään. Joskus täytyy myös hyväksyä se, että ystävyys voi  muuttua elämän myötä eikä se välttämättä kanna muutamaa vuotta pidempään.

Olen joutunut jättämään joitakin ystäviä taakse. Minulla oli muutama vuosi sitten ystävyyssuhde, millaista en ollut koskaan kokenut aiemmin. Tämä ihminen saapui elämääni kuin huomaamatta ja kohta asuimme saman katon alla. Viihdyimme todella hyvin yhdessä ja pystyimme avautumaan toisillemme kaikesta. Hänen kanssaan oli hyvä olla ja hän toi minusta parhaita puoliani esille. Koimme hienoja asioita yhdessä, mutta lopulta elämä kuljetti meidät eri teille. Hän tulee olemaan ikuisesti parhaiden ystävieni Top10-listalla, jos sellaista listaa pitäisin. Nykyään tulen aina iloiseksi siitä, kun kuulen että hänellä menee elämässä hyvin. Kiitän häntä mielessäni siitä matkasta, mitä me yhdessä saimme kulkea.

Joskus jotkut ihmiset ovat elämässä mukana vain tietyn ajan, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö heillä voisi olla iso vaikutus sinuun ja elämääsi.

Minun ystävilläni oli ja on valtava vaikutus minuun. He ovat auttaneet jokainen, omalla tavallaan, minut tulemaan kuorestani ulos ja muistuttavat siitä, miten olla rohkea. He ovat seisseet tukenani vaikeina aikoina, kun muut ovat jo luovuttaneet.

Kannustankin siis muistelemaan entisiä ystäviä lämmöllä ja kiittämään nykyisiä ystäviä siitä, että he ovat olemassa. Minä kiitän myös itseäni, olenhan itsekin ystävä toisille. Tällaisena aikana erityisesti ystävyyden ja yhteisöllisyyden merkitys korostuu. Entä jos yrittäisit saada etääntyneeseen ystävään taas yhteys ja kysyisit, miten menee? Etsi kaipaamasi ystävän numero tai osoite, soita videpuhelu tai lähetä perinteinen kirje. Kaivele ystävän profiili somesta ja laita viesti. Eihän sitä koskaan tiedä, siitä voi alkaa upea, uusi ystävyys!

-Jenni-

Opiskelijoiden mielenterveyspäivää vietetään 23.4.

#mitätehtäis

Lisää tietoa tämän vuoden teemasta: ystävyys ja yhteisöllisyys