Hyvän mielenterveyden tukeminen ja edistäminen kuuluu myös työpaikoille.

Työterveyslaitoksen julkaiseman "Hyvän mielen työpaikka-Työkalupakki esimiehelle" innoittamana ajattelin kirjoittaa itsekin siitä, miten työpaikoilla voidaan tukea mielenterveyttä, miten työelämä on muuttanut ja koetaanko, mielenterveyden haasteet edelleen häpeäksi työpaikoilla.

Työelämän muutokset viimeisiltä vuosilta

Työelämä kuin myös itse työympäristö on muuttunut viimeisinä vuosina paljon, ja itse uskon, että se on vielä vahvasti muuttumassa seuraavien vuosi kymmenten aikana. Työelämä on muuttunut jo seuraavanlaisesti:
  • tehokkuuden vaatimukset ovat lisääntyneet
  • aivojen kuormitus on kasvanut
  • työn ja vapaa-ajan välinen kuilu on kaventunut (töitä tehdään myös paljon kotona vaikka työaika päättynyt)
  • työn hektisyys/kiireellisyys
  • vaaditaan uuden oppimista enemmän kuin koskaan
  • työn suunnittelua vaaditaan pitkällä tähtäimellä
  • omaan työhönsä ei pysty vaikuttamaan itse niin paljon kuin välttämttä haluaisi tai ei pysty tekemään itsenäisiä päätöksiä
  • vaaditaan hyvä vuorovaikutustaitoja jotta pärjää sosiaalisissa verkostoissa
  • vaaditaan moniosaamista

Olen itsekin tehnyt nämä havainnot työelämässä. Olen omaa työuraani tehnyt jo lähes 15 vuoden ajan. Jo sinä aikana kaikki nämä ylläolevat asiat ovat nostaneet enemmän ja enemmän päätään. Työntekijöiltä vaaditaan nykyään paljon moniosaamista, erittäin hyviä vuorovaikutustaitoja, joustavuutta työaikojen suhteen (nipistetään sitä sieltä vapaa-ajasta), työn kehittämistä eteenpäin sekä suunnitelmallisuutta. Kuitenkin esimerkiksi työhön vaikuttaminen ja itsenäisten päätösten tekeminen on rajallisempaa kuin ennen. Nämä voivat estää juurikin suunnitelmallisuuden ja kehittämisen jos työhön ei pysty itse vaikuttamaan tai jos työtä ei voi tehdä haluamallaan tavalla esimerkiksi työn hektisyyden ja kiireellisyyden takia. Olen kuullut monesti juurikin tästä, että työn kiireellisyys estää hyvän asikas- tai hoivatyön. Tällöin työntekijät väsyvät ja turhautuvat työhönsä. Mikä johtaa joko alanvaihtoon tai pitkiin sairauslomiin.

Näinhän asia ei saisi olla vaan työn pitäisi olla jokaiselle antoisaa ja työpaikalla tulisi viihtyä. Siitä päästäänkin siihen, miten esimies pystyy tukemaan työntekijöidensä mielenterveyttä siinä missä meidän työjärjestelmä tulee fyysistä terveyttä.

Hyvä mielenterveys tukee koko työyhteisöä

Esimies on avainasemassa työpaikoilla siinä miten työyhteisössä viihdytään ja mitenkä se tukee työntekijöiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Ehkä liian vähän työelämässä on puhuttu aiemmin mielenterveyden tukemisesta/vahvistamisesta työpaikoilla. Enemmänkin ollaan keskitytty juurikin siihen fyysisen terveyden tarkkailuun ja parantamiseen.

Hyvä esimies voi tukea mielenterveyttä seuraavilla asioilla:
  • Olemalla läsnä. Esimiehen läsnäolo on työpaikkojen voimavara. Kokemus siitä, että työntekijöitä arvostetaan, heitä kuullaan ja tullaan ymmärretyksi on tärkeää. Esimiehen tulee olla helposti tavoitettavissa työntekijöille. 
  • Antaa tukea mahdollisuuteen työn hallintaan. Esimiehen tulee omalla esimerkillään suunnitella ja pitää langat käsissä omassa työssään. Hyvää työhallinnan tukemista on yksilölliset kehityskeskustelut ja yhteiset palaverit työyhteisössä. On tärkeää, että jokainen tietää ydintehtävät työssään ja sitä tuetaan sekä jokaisen vastuu ja työrooli on tärkeää olla jokaisella tiedossa. Työntekijöillä tulee olla myös mahdollisuus olla osallistumissa päätöksentekoihin jotka liittyvät työhön. 
  • Oikeudenmukaisuus ja tasapuolinen kohtelu. Työntekijöitä tulee kohdella samojen periaatteiden mukaisesti ja päätöksen teoissa tulee käyttää samoja kriteereitä. Oikeudenmukaisuus ja tasapuolinen kohtelu lisää työyhteisön hyvinvointia. On tärkeää myös käsitellä tilanteet joissa työntekijä kokee ettei häntä ole kohdeltu oikeudenmukaisesti. 
  • Palkitseminen hyvästä työstä ja ponnisteluista. Ilman kehuja ja palkitsemista työntekijä uupuu ja väsyy työhönsä hyvinkin nopeasti. Palkkioina voi olla myös arvostuksen esille tuominen, kehuminen ja vakaa työsuhde. On tärkeää nostaa onnistumisia esille ja kiittää hyvästä työstä. Työntekijöiden arvostus tulee näkyä myös ulkopuolelle työyhteisöstä. Rehellinen keskustelu ja palautteen antaminen on tärkeää kaikille. Hyvien käytäntöjen toteuttaminen yhdessä sekä ongelmien ratkaisu on avainasemassa. 
  • Työn merkityksellisyyden esille nostaminen. Työyhteisössä on hyvä pitää olla keskustelua siitä miksi työ on tärkeää ja miten merkityksellistä työtä työntekijät tekee.

Itse koen myös, että hyvällä esimies työllä ja viihtyisällä työympäristöllä luodaan todella lujaa sidettä työntekijään. Itselle on erittäin tärkeää, että työntekijän työpanostusta nostetaan esille, kehutaan hyvästä työstä ja arvostetaan työtä kuin myös ihmistä ihmisenä. Avoimuudella saadaan ratkaistua myös esille tai vastaan tulevia ongelmia sekä luotetaan toinen toiseen. Itse pidän tärkeänä sitä, että esimies on tasapuolinen kaikkia kohtaan. Se lisää halukkuutta pysyä työpaikassa pidemmän päälle. Hyvästä työntekijästä kannattaa ehdottomasti pitää kiinni! Faktahan on sekin, että hyvinvoiva ja uskollinen työntekijä tekee työnsä paremmin ja tehokkaammin kuin toisinpäin. Miksi huonosti kohdeltu ja pahoivoiva työntekijä haluaisi tehdä edes työtään kunnolla tai olla uskollinen työnantajalleen?

Mitenkä suhtaudutaan mielenterveyden haasteisiin työpaikoilla?

Hyvää tietoa tästä asiasta löysin Mielenterveyden keskusliiton tekemästä mielenterveys barometriasta. Tulokset oli kylläkin varsin synkkää luettavaa vaikka olin ajatellut, että asioista puhutaan nykyään avoimemmin mutta eipäs se niin tainnut ollakaan.

Mielenterveys barometrian mukaan mielenterveyteen liittyvistä ongelmista ei kerrota kovinkaan mielellään työkavereille, saatikka sitten esimiehelle. Joka toinen työssäkäyvä jättäisi asiasta kertomatta omassa työyhteissössä. Ja lähes 40 prosenttia ei kertoisi siitä esimiehelle mitään. Tulos koskee myös alan ammattilaisiakin, heidän  vastauksensa olivat olleet samanlaisia. Mikä on minusta aika hämmentävää, eikö sinustakin?

Mikä siis on, että asiat ei haluta kertoa työyhteisössä kenellekkään? Onko se häpeä vai pelätäänkö leimaantumista? Vai pelätäänkö sitten oman aseman menettämistä työyhteisössä tai jopa oman työnsä puolesta?

Toivon todella, että tulevaisuudessa työpaikoilla kiinnitetään enemmän huomioita mielenterveyden edistämiseen ja tukemiseen kuin myös luodaan avointa ja hyväksyvää ilmapiiritä jossa kaikkien on hyvä olla ja työskennellä. 

Faktahan on kuitenkin se, että meillä kaikilla on mielenterveys ja mitä luultavammin meillä kaikilla on jossakin elämän vaiheessa haasteita jotka vaativat enemmän käsittelyä ja saattaa aiheuttaa jonkin asteisia mielenterveyden haasteita. Joten muistetaan tukea muita heidän haasteiden kohdalla.

-Johanna-

Lähteet:

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Uusi toiminnanjohtaja Kaisa esittäytyy

Tuleeko sinusta isona taiteilija?

Uusi paikka-auki työntekijä Inka esittäytyy